Valikko

Huipulla

Laskettelu ja lumilautailu Suomessa

Rinteet, välineet ja lumitilanne. Huipulta laaksoon.

yksi lasku vielä

Laske alas

01 — Tuntureilla

Suomen hiihtokeskukset.

Suomen hiihtokeskukset ja laskettelukeskukset vertailussa pohjoisesta etelään: korkeusero, kauden pituus ja keinolumetus eroavat alueittain.

Koko hakemisto

02 — Rinteessä

Välineet kuntoon.

Laskettelu- ja lumilautavälineet ryhmiteltynä kauden vaiheen mukaan: hankinta ja sovitus ennen kautta, käyttö kesken kauden, huolto kauden jälkeen.

Välineopas

03 — Hangessa

Paljonko lunta on nyt?

Lumitilanne suomalaisissa hiihtokeskuksissa mittausasemittain: mitä lumen syvyys kertoo rinteestä, miten se mitataan ja miksi luku vaihtelee alueittain.

Koko lumitilanne

Syvimmät hanget

Mittausasemilla ei ole juuri nyt lunta. Luvut ilmestyvät tähän, kun kausi alkaa.

Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data (CC BY 4.0)

06 — Revontulten alla

Talven kausikirja.

Laskettelu ja lumilautailu Suomessa koottuna kauden mukaan: hiihtokeskukset alueittain, välineet kauden vaiheen mukaan ja ajantasainen lumitilanne.

Laskettelu ja lumilautailu seuraavat Suomessa samaa kaarta kuin talvi itse: lokakuun ensilumesta tammikuun kovaan pohjaan ja toukokuun viimeisiin laskuihin. Tämä sivusto on rakennettu saman kaaren ympärille. Kolme kokonaisuutta kulkee sen läpi kaudesta toiseen – hiihtokeskukset, välineet ja lumitilanne – ja jokainen avautuu tarkemmin omalla osiollaan.

Kolme lähtökohtaa

Kun rinnettä valitaan, Suomen hiihtokeskukset kokoaa laskettelukeskukset alueittain pohjoisesta etelään ja kertoo, miten korkeusero ja kauden pituus vaihtelevat matkan varrella – Lapin tuntureilta Itä- ja Keski-Suomen pienempiin rinteisiin. Kun väline puuttuu tai vanha on kausien myötä kulunut, välineopas ryhmittelee sukset, laudat, monot ja suojavarusteet sen mukaan, missä kohtaa kautta niitä tarvitaan: kauden alun hankinnat, kesken kautta joka kerta käytössä olevat varusteet ja kauden lopun huolto pidetään omina kokonaisuuksinaan. Kun on aika tarkistaa, onko lunta jo tarpeeksi, lumitilanne näyttää alueittaiset lukemat suoraan Ilmatieteen laitoksen mittausasemilta.

Sama runko toimii sekä ensimmäistä hiihtolomaa suunnittelevalle perheelle että konkarille, joka etsii uutta rinnettä tutun kauden ulkopuolelta: ensin valitaan alue ja keskus, sitten tarkistetaan välineiden kunto, ja lopuksi katsotaan lumitilanne ennen matkaan lähtöä.

Talven kausikirja

Sisältö on järjestetty kauden, ei tuoteryhmän tai keskuksen aakkosen mukaan, koska laskettelu ja lumilautailu itsessään elävät kauden rytmissä. Sama väline tarkoittaa eri asiaa lokakuussa kuin huhtikuussa: kauden alussa kysymys on hankinnasta ja sovituksesta, keskitalvella käytöstä ja säädöstä, keväällä huollosta ja säilytyksestä. Sama pätee keskuksiin – pohjoisen tunturit avautuvat ja sulkeutuvat eri tahtiin kuin eteläisemmät lähirinteet – ja lumitilanteeseen, joka näyttää aivan erilaiselta syyskylmällä kuin maaliskuun paahteessa. Kausikirjan idea on pitää nämä kolme näkökulmaa – keskus, väline, lumi – koko ajan samassa ajallisessa kehyksessä sen sijaan, että ne käsiteltäisiin toisistaan irrallisina listoina.

Käytännössä tämä näkyy siinä, missä järjestyksessä osiot on kirjoitettu: hiihtokeskus-sivut etenevät kauden vaiheiden mukaan alkukaudesta kevääseen, välinesivut on ryhmitelty kauden vaiheen mukaan, ja lumitilanne selittää, miksi luku vaihtelee juuri niin kuin se kalenterivuoden aikana vaihtelee.

Missä kausi menee juuri nyt

Sivun yläosassa näkyvä kausipaneeli tiivistää, missä vaiheessa talvi juuri nyt on: kuinka paljon lunta alueilla keskimäärin on, milloin hiihtolomaviikot osuvat kalenteriin ja kuinka suuri osa kaudesta on vielä edessä. Tarkemmat luvut avautuvat kunkin osion omalta sivulta – tämä on vain nopea tilannekuva ennen syvemmälle menoa.

Kausi ohjaa myös matkan ajoitusta

Hiihtoloma-viikot jakautuvat Suomessa kolmelle peräkkäiselle viikolle etelästä pohjoiseen, ja se kannattaa ottaa huomioon jo matkaa suunnitellessa: sama viikko näkyy sekä rinteiden ruuhkissa että majoituksen kysynnässä. Pohjoisen suurissa keskuksissa sesonkihuippu venyy käytännössä kaikkien kolmen lomaviikon mittaiseksi, koska eri puolilta maata tulevat perheet saapuvat vuorotellen. Ensimmäistä kertaa rinteeseen lähtevälle tai lapsen mukaan ottavalle perheelle opas käy asiat läpi siinä järjestyksessä kuin ne käytännössä tulevat vastaan: ensimmäinen laskupäivä, hiihtokoulun valinta ja rinneturvallisuuden perusteet.

Kenelle sivusto on tarkoitettu

Lukijakunta jakautuu karkeasti kahtia. Osa etsii vastausta yhteen tarkkaan kysymykseen – minkä pituinen suksi, missä viikossa on hiihtoloma, paljonko lunta Ylläksellä on juuri nyt – ja löytää sen suoraan asianomaiselta sivulta. Toinen osa selaa laajemmin, esimerkiksi ennen ensimmäistä hiihtolomamatkaa tai ennen kuin lapsi viedään rinteeseen ensimmäistä kertaa, ja hyötyy siitä, että keskus, väline ja lumitilanne on kytketty toisiinsa saman kauden sisällä. Molemmille sama rakenne toimii, koska mikään osio ei edellytä muiden lukemista ensin.

Mistä tiedot tulevat

Rinnetiedot ja korkeuserot on koottu keskusten omilta virallisilta sivuilta, ja lumilukemat haetaan suoraan Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta. Kun lähteet ovat keskenään ristiriidassa, se kerrotaan sellaisenaan sen sijaan, että yksi luku valittaisiin sattumanvaraisesti, ja kun jotain ei ole voitu luotettavasti varmistaa, se jätetään sivulta kokonaan pois. Tarkemmin toimintatavasta ja lumidatan lähteestä kerrotaan tietoa sivustosta -sivulla.

Usein kysyttyä

Mistä kolmesta osiosta sivusto koostuu?

Kolme kokonaisuutta kantavat sisältöä: hiihtokeskukset alueittain, välineet kauden vaiheen mukaan ryhmiteltynä sekä ajantasainen lumitilanne.

Mistä lumitilanteen luvut tulevat?

Luvut haetaan suoraan Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta, joka päivittyy säännöllisesti.

Sopiiko sivusto ensimmäistä hiihtolomaa suunnittelevalle?

Kyllä. Opas-osio käy asiat läpi siinä järjestyksessä kuin aloittelija ne käytännössä kohtaa, ensimmäisestä laskupäivästä rinneturvallisuuteen.